Graafinen suunnittelu ja värit

Johdanto väreihin

Kuten lupasin, nyt perehdytään väreihin.

Väreillä on monia kulttuurisia ja psykologisia merkityksiä niin ihmisten käyttäytymisen, tunteiden ja mielikuvien vaikuttajana. Värit voidaan luokitella yleisesti psykologisiksi perusväreiksi, punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Päävärejä näistä ovat punainen (magenta), keltainen ja sininen (cyan). Päävärit ovat värjääviä aineita tai värivaloja, joiden värisävyjä ei saada aikaan sekoittamalla muita värisävyjä.

Värit vaikuttavat mieleen ja kehoon

Yritykset usein määrittelevät tarkasti omat värisävynsä ja jopa brändäävät sen omaan tuotteeseensa tai palveluunsa. Kenellä tekisi mieli Fazerin sinistä? Enkä puhu nyt itse Fazerin sinisestä värinä, vaan siitä suklaasta. Värit ovat erittäin vahva keino luoda mielleyhtymiä.

Värin käyttöä ja symboliikkaa pohdittaessa on hyvä pitää mielessä, että mikä tahansa väri kuten keltainen saa merkityksensä vasta käyttötilanteesta, eli siitä missä sosiaalisessa, kulttuurisessa ja/tai esimerkiksi historiallisessa kontekstissa se tulee esille. Keltainen väri esimerkiksi viittaa aurinkoon, joka on rinnastettu monessa vanhassa kulttuurissa jumalaan. Se toimii myös huomiovärinä, joka viestii vaaraa niin ampiaisen mustakeltaraidoissa kuin liikenteessäkin. Fyysisiä oireita, mitä keltainen väri saa katsojassaan aikaan ovat: verenpaineen nosto, pulssin nopeutuminen, hikoilun kiihtyminen ja aivojen stimulointi – samat vaikutukset kuin punaisella, mutta lievemmät. Psykologisia tuntemuksia (Goethen väriopissa), joita keltainen väri herättää ovat: iloisuus, hilpeys ja kevyesti kiihottava.

Värien tarkoitus on auttaa ympäristön ja tilan havainnoimista

Värien ensisijainen tehtävä on viestiä mm. vaarasta, ravinnon laadusta ja päivän ajasta. Kulttuurissamme väreillä on myös monia muita rooleja viestinnässä, jotka osittain perustuvat värien tuottamiin fyysisiin oireisiin (esim. edellisen kappaleen keltaisen värin fyysiset oireet). Joillekin väreille on myös syntynyt merkityksiä riippuen siitä, missä yhteydessä niitä on totuttu käyttämään.

Värien tarkoitus on kiinnittää huomiota. Värien käytössä tulee huomio kiinnittää kontrasti-ilmiöön (havaittu elementti voimistuu, kun sen rinnalla esiintyy sitä vastakkainen elementti), esimerkiksi vastavärien värikontrasti. Vastavärit, eli komplementtivärit ovat värejä, jotka yhdistettynä kumoavat toisensa, eli muodostavat harmaan, mustan tai valkoisen värin. Vierekkäin sijoitettuna ne muodostavat toisilleen suurimman mahdollisen vastakohdan. Tällä on tärkeä merkitys esteettisesti miellyttävässä taiteessa ja graafisessa suunnittelussa, mutta myös tärkeämmissä tarkoituksissa, kuten pelastusrenkaiden ja -liivien värityksessä, jotta ne näkyisivät selvästi ohitse kulkevista laivoista ja lentokoneista käsin (oranssi ja sininen ovat toistensa komplementtivärejä).

Komplementtivärit auttavat myös värisokeita havainnoimaan ympäristöään paremmin, sillä nämä värit erottuvat selkeästi toisistaan (mieti mustaa tekstiä valkoisella taustalla tai toisinpäin). Värit auttavat huomaamaan edessä olevia esteitä ja muotoja. Väreillä myös voidaan luoda tätä vastoin illuusioita tilasta ja ympäristöstä.

Väri on fysiikkaa

Mutta mitä värit ovat? Visuaalisesti havaittavat värit ovat yksinkertaisesti valoa, eli tarkemmin sähkömagneettista säteilyä. Jokaista värisävyä vastaa oma aallonpituus. Väri havaitaan, kun valo heijastuu jostain värillisestä kohteesta silmän verkkokalvolle. Yksinkertaista, eikö vain?

Emme voi kuitenkaan olla varmoja onko värejä todellisuudessa edes olemassa. Meidän biologiamme vain toimii niin, että havaitsemme osan sähkömagneettisesta säteilystä väreinä. Eikä silmämme pysty havaitsemaan tästä säteilystä kuin vain osan. On siis hyvinkin perusteltua ajatella, että sähkömagneettiset säteilyt vaikuttavat meihin muutenkin kuin vain värihavaintona. Joskus ihmisen aivot jopa yhdistävät tietyt värit esimerkiksi tiettyihin kirjaimiin tai numeroihin. Värit ovat siis erittäin iso osa ihmisen tietoisuutta ja ympäristön havainnointia.

Värin sävyt sijaitsevat spektrissä

Värisävy on siis sähkömagneettista säteilyä. Sävy on värin sijainti spektrissä, joka tarkoittaa valon aallonpituusalueen silmin nähtävissä olevaa värijakaumaa. Valon spektri tulee näkyviin esimerkiksi valon kulkiessa prisman läpi: prismassa valon eri aallonpituudet taittuvat eri tavoin ja tällöin silmä erottaa ne eri värisinä.

Värin sävy pysyy aina samana, vaikka sen kirkkaus tai kylläisyys muuttuisivat. Tumman vihreä on sävyltään aina vihreä vaikka väri tummenee tai vaalenee, muuttuu värikylläisemmäksi tai harmaammaksi.

Yhteenvetoa väreistä

Värit ovat valoa, eli sähkömagneettista säteilyä, jotka havaitsemme silmiemme verkkokalvojen avulla eri värisävyiksi. Värit auttavat meitä havainnoimaan ympäristöä. Ne toimivat tehokkaina viestintäkeinoina sekä esteettisenä ilmaisuna taiteessa sekä graafisessa suunnittelussa. Kontrasti-ilmiön käyttäminen väreissä (vastavärit=komplementtivärit) auttaa ympäristön ja tilan havainnoinnissa, vaikka katsoja olisikin värisokea. Väreillä on paljon symbolisia merkityksiä. Ne luovat tunteita ja mielleyhtymiä, joihin voit tutustua ladattavan aineiston perusteella tästä (linkki tulossa). Värit saavat merkityksensä niiden käyttötarkoituksesta, mutta ne tuottavat katsojassaan myös fyysisiä oireita. Tätä ominaisuutta hyödynnetään värien käytössä. Värien avulla voidaan luoda mielleyhtymiä johonkin tiettyyn asiaan esim. värien brändäys tuotteeseen, palveluun tai yritykseen markkinoinnissa.

Kirjoittanut:
Hanna
Graafista suunnittelua työkseen tekevä muotoilun alan
sisustusarkkitehti ja kalustesuunnittelija

hanna@markkinoinninmuurahainen.fi
p. 044 3236600